|
Paneelissa pohjoismaiset parlamentaarikot Mats Johansson (m) Ruotsi, Mika Lintilä (kesk) Suomi, Esko-Juhani Tennilä (vas) Suomi, Olemic Thommesen (h) Norja, Ulla-Maj Wideroos (rkp) Suomi, Kimmo Sasi (kok) Suomi.
De nordiska parlamentarikerna Mats Johansson (m)Sverige , Mika Lintilä (c) Finland, Esko-Juhani Tennilä (v) Finland, Olemic Thommesen (h) Norge, Ulla-Maj Wideroos (sfp) Finland, Kimmo Sasi (saml) Finland.
Deltagarna i parlamentarikerpanelen diskuterade Public Service-mediernas framtida utmaningar, kring bl.a följande frågor:
- de reklamfinansierade tv-kanalerna kommer knappast att återfå sin stora lönsamhet, eftersom publiken (= annonsörernas målgrupper) splittras allt mer
- konkurrensen med PSB-bolagen höjer programkvaliteten i de nordiska kommerseilla mediernas utbud.
- produktionspartnerskap i kombination med tillgång till PSB-bolagens innehåll är en modell som prövas i Finland (MinMorgon-programmet)
- upphovsrättsproblematiken är till stora delar olöst med tanke på nya medier
- finansieringsmodellerna skiljer sig i Norden, och den här detaljen dominerar debatten i de länder där frågan inte ännu är löst
Kimmo Sasi kuvailee, millaisen informaatiomullistuksen keskellä elämme. Yksittäiset ihmiset markkinoivat itseään netissä, internetvallankumouksen tahti kiihtyy ja tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Internetvallankumous johtaa myös siihen, että yleisradioyhtiöiden on pohdittava oikeutuksensa uudelleen. Perusteista ei Sasin mukaan kuitenkaan ole ollut epäselvyyttä. Julkisen palvelun perustehtävä on sama kaikissa maissa: tarjota monipuolisia keskusteluja ottaen huomioon myös sivistysnäkökulma, tarjota kulttuuria ja taidetta, ottaa huomioon vähemmistönäkökulma. Sama sisältö löytyy kaikkien maiden julkisen palvelun median ytimestä.
Kimmo Sasi : Public Service har samma uppdrag i alla nordiska länder; att erbjuda en mångsidig information och diskussion, konst och kultur samt beakta minoritetsaspekten. Samexistensen mellan kommerisella medier och Publioc Servic fungerar rätt bra i Finland, också de kommersiella erbjuder mycket inhemskt och ganska högkvalitativt internationellt material. Utmaningen finns i det globala utbudet.

Suomessa Yle ja kotimaiset kaupalliset tekijät pystyvät Sasin mukaan elämään rinta rinnan suuremmitta ongelmitta. "Myös kaupalliset pääkanavat tarjoavat täällä kohtuullisen paljon kotimaista ohjelmistoa ja ulkomainenkin tarjonta parhaasta päästä." Sasin mukaan julkisen palvelun yhtiöiden suurin haaste on globaalissa kilpailussa eikä kotikentällä. Online-palvelujen kehitys on johtanut siihen, että Ylekin on saanut kilpailijakseen sellaisia tekijöitä kuin Google, Youtube jne.
Televisioviestintä kilpailee myös painettujen viestinten kanssa. Pohjoismaissa lehdistöllä on edelleen paljon lukijoita, mutta varsinkin painettu lehti on suurien haasteiden edessä, kun lukijat siirtyvät internetiin. Jos lehdet siirtyisivät maksulliseen internet-tarjontaan, haluavatko lukijat maksaa siitä. Toistaiseksi ainoat kattavat nettisivustot ovat iltapäivälehdillä. Juorut siis kiinnostavat.
Yksi mahdollinen tulevaisuudenstrategia on Sasin visioissa se, että pyritään vahvistamaan kansallista kulttuuria. Ei yksin, vaan vaikkapa yhdessä teleyhtiöden, oppilaitosten ja muiden sisällöntuottajien kanssa. Tällöin kumppaneille annetaan mahdollisuuksia, mutta Ylen ehdoilla. Sisällöntuottajien täytyy sitoutua Ylen periaatteisiin, ja Yleisradio antaa omia sisältöjään jatkojalostettavaksi. Näin saadaan mahdollisimman kattavaa kotimaista sisällöntuotantoa. Yleisradio on aloittanut tämänkaltaisen kumppanuuden "Min morgon" -ohjelman muodossa, Sasi kertoo. "Kun tästä ruotsinkielisestä aamu-tv:stä päätettiin, oli tärkeää, että puoluepoliittisia tai kaupallisia motiiveja ei saa esiintyä taustalla."
Kimmo Sasi (ordf. i YLE:S högsta styrande organ förvaltningsrådet) berättar att en tänkbar framtidsstrategi är att satsa på inhemsk kultur tillsammans med andra aktörer inom t.ex. telekommunikation och utbildning. Samarbetet kan innebära produktion på YLE:s villkor med YLE:s material som råvara, och därmed skapas ökad inhemskt utbud. T.ex. den svenska morgonsändningen Min morgon i FST5 produceras enligt denna princip, och det var viktigt att det i projektet inte skulle finnas partipolitiska eller kommersiella intressen bakom.
Myös Olemic Thommesen Norjasta korostaa median meneillään olevaa mullistusta. Informaatiomelun keskellä on olemassa toiveita siitä, että saataisiin syntymään kansallisen poliittisen keskustelun ja kulttuurikeskustelun kattava areena. Yleisö tarvitsee laadukkaita kanavia. Vertailukohteeksi voi ottaa vaikkapa Italian, jossa on lukuisia ja lukuisia tv-kanavia, mutta kuinka suuri osa niistä on hyviä. Melua ainakin Italian tv:ssä riittää.
Miksi Pohjolan kanavat ovat hyviä? Thommesenin mukaan siksi, että ne kilpailevat julkisen palvelun kanssa. Tämä kilpailu johtaa siihen, että sisällöt ovat keskiössä kaupallisuuden sijaan.
Olemic Thommesen påpekade att den höga kvaliteten på det kommersiella utbudet i Norden beror på konkurrensen med Public Service.
Mediakentän pirstoutuminen on vääjäämätöntä. Siksi on luotava niche-kanavia kapeille yleisöille. Esimerkiksi kulttuurikanavasta on ollut suurta kysyntää. "Olisin voinut sanoa myös business-kanava, sillekin löytyisi yleisönsä", Thommesen toteaa.
Mats Johansson Ruotsista pohtii kysymystä, mikä on ollut yhteisen pohjoismaisen media-areenan kohtalo. Useita yrityksiä on tehty, mutta ne ovat kilpistyneet aiemmin. Miksipä ei yritettäisi pohjoismaista webportaalia. Hän lupaa palattuaan kotiin viedä asian eteenpäin kulttuuriministeriöön.
Mats Johansson efterlyste en gemensam nordisk webbportal, när nu ett gemensamt nordiskt Public Service projekt aldrig har lyckats. Johansson lovade föra idén vidare i sitt eget land.
Johansson tunnustautuu radion ja nimenomaan Ruotsin P1-kanavan vannoutuneeksi kannattajaksi. Se on hänen mukaansa hyvä esimerkki laadusta ja sivistyksestä, jota tarvitaan, vaikka kaikkea muutakin "kivaa" on tullut ympärille.

Esko-Juhani Tennilän mielestä on meneillään vastavallankumouksen yritys eikä mikään vallankumous. Kaupallinen media haastaa Yleisradiota ja pyrkii kaventamaan julkista palvelua. "Miten tähän on tultu ja miksi?" Tennilän vastaus on yksiselitteisesti raha. Tehdään voittoa ja voittoa.
Tennilä Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä oli vierailulla BBC:llä, jossa oli vastaava tilanne: kaupallinen media vaatii, että julkinen palvelu ei saa tulla nettiin. Heidän mielestään yleisradioiden pitäisi lähettää vain tiedotuksia merenkulkijoille ja iltahartauksia. Tennilän mukaan julkisen palvelun pitää olla kaikissa medioissa. Eihän aikoinaan, kun tv tuli, vaadittu, että julkinen palvelu jää vain radioon eikä saisi tulla tv:hen. Miksi nyt sitten vaaditaan, ettei julkinen palvelu saa laajentua.
Eskojuhani Tennilä, ledamot i YLE:s förvaltningsråd, försvarar Public Servic-bolagens rätt att använda flera medier. Ingen ifrågasatte på 50-talet radiobolagens rätt att göra TV, varför ska det nu plötsligt dras en gräns vid webben?
Ulla-Maj Wideroosille, jolla on ruotsi äidinkielenä Suomessa, on vain yksi vaihtoehto: Yleisradio. Muilla ei ole kiinnostusta tai mahdollisuutta tarjota palveluja ruotsiksi. Wideroosin mielestä on aivan hullua, että tänä päivänä täytyy vielä juosta anelemassa, että voisi nähdä muita pohjoismaisia kanavia Suomessa. Pohjoismaiset yhtiöt myyvät toisilleen ohjelmia, sen sijaan, että katsojat voisivat itse valita laajemmasta kanavatarjonnasta. Yle lähettää tanskalaisia dekkareita esimerkiksi.
"On itsestäänselvää, että meillä pitää olla radio- ja tv-tuotantoa ruotsiksi." Jotta se toimisi, ainoa vaihtoehto ovat omat kanavat. Vihdoin on saatu myös ruotsinkielinen tv-kanava.
Ulla-Maj Wideroos påpekade att det för en svenskspråkig medborgare i Finland bara finns ett alternativ - Rundradion (Yleisradio). Och visst är det fånigt att man fortfarande måste springa och be om att få se grannländernas Public Service-utbud. De nordiska bolagen säljer program till varandra i stället för att erbjuda ett gemensamt utbud.
Mika Lintilän mukaan Suomessa on erittäin vahva yhteisymmärrys yleisradiotoiminnan suhteen. Parlamentaarisessa julkisen palvelun toiminnan tulevaisuutta pohtivan työryhmän puheenjohtajana toimiva Lintilä sanoo, että tuki yleisradiotoiminnalle yltää läpi puoluekentän. Kaikki eduskuntaryhmät kantavat huolta Yleisradion tulevaisuudesta. "En ole tosin varma, kantaako Yleisradio huolta eduskunnan tulevaisuudesta", Lintilä heittää.
Suurinta keskustelua on käyty palvelun rahoitustavasta, mediamaksusta. Suurin juopa on syntynyt Ylen ja printtimedian välille, ja taustalla ovat taloudelliset syyt. Lintilä, Wideroos, Sasi ja Tennilä nostavat kaikki esille sen, että mikään kaupallinen tekijä ei olisi valmis tarjoamaan palveluja pienille ryhmille. Tämä koskee niin pieniä kieliä kuin pieniä urheilulajejakin.
Mika Lintilä och Kimmo Sasi enades om att det finns ett brett folkligt stöd för Public Service, men att finansieringsfrågan är svår. Ändå är det klart att ingen kommersiell aktör skulle erbjuda service åt så små grupper som YLE gör. Lintilä påpekade också att den nya skrivningen av YLE:s uppdrag är "ett mångsidigt och täckande" utbud, inte "full service" som tidigare. Det är en mer realistisk beskrivning. På frågan vad som nu kunde lämnas bort svarade Lintilä skämtsamt t.ex. vuxenunderhållning.
Työryhmän esitys Yleiradion luonteesta on "monipuolinen ja kattava", entisen "täyden palvelun" sijaan. Täysi palvelu on liikaa luvattu: "Esimerkiksi aikuisviihde tuskin luontuisi julkisen palvelun tehtäväksi", Lintilä heittää.
Mats Johansson näkee vaaran, että julkinen palvelu lähestyy liikaa kaupallista mediaa. "Ohjelmataulukot täyttyvät samankaltaisista ohjelmista, jos yleisradioyhtiöt lähtevät kilpailuun kaupallisten mediayhtiöiden ehdoilla. Ruotsissa on jo nähtävissä tendenssejä tällaisesta."
Mats Johansson visade oro för den likriktning i programtablåerna som hotar om Public Servic-bolagen måste konkurrera om tittarvolymer med de kommersiella aktörerna.
Olemic Thommessen uskoo että teknologia synnyttää itsestään osan ratkaisuista. Julkisen palvelun yritysten pitää reagoida, ja ratkaisut on pakko löytää. Tulevaisuuden julkisen palvelun suurin haaste on olla yleisön kiinnostuksen keskipisteessä. JP-kanavien roolin määrittely on kuitenkin tärkein, ja tämän määrittelyn on toimijoiden itse tehtävä. Miten toiminta oikeuttaa sen yleisen rahoituksen? Poliitikkoina olemme siis tässäsuhteessa ensin yleisön edustajia.
Olemic Thommesen betonade politikernas ansvar för att formulera public service-bolagens uppdrag rätt, så att den offentliga finansieringen är begriplig och berättigad.
Mats Johansson painotti viimeiseksi että mainosrahoitus, ilmaistuotanto ja sponsorointi on riskialtista. Eettisyys on säilytettävä. Esimerkkinä SVT:ssä esitetty Ruotsin kirkon tuottama tv-dokumenttisarja "Minkälaista on työskennellä kirkossa?" saatiin halvalla, ja kertoi siis tarinansa kirkon omin silmin julkisen palvelun mediassa . Tämä on rakenteellisesti piilomainontaa ja vaarallinen kehityssuunta.
Mats Johansson påpekade avslutningsvis att reklamfinasiering, sponsorering och gratisprogram är en farlig väg. Som exempel nämnde han en serie om vardagen för anställda inom kyrkan, där serien producerats av Svenska kyrkan, som alltså fick berätta sin egen story i Public Service-mediet. Strukturellt är detta smygreklam och en farlig utveckling.
|