LEHDISTÖTIEDOTE 25.11.2011

Merkittävää tukea Ruotsilta suomen kielelle

– Olemme erittäin iloisia siitä, että Ruotsin hallitus on päättänyt antaa merkittävää rahallista tukea suomen kielen ja ruotsinsuomalaisen kulttuurin tukemiseen tähtäävään Finska nu -hankkeeseen. Päätös mahdollistaa toiminnan huomattavan laajentamisen, mutta ennen kaikkea sillä on suuri symbolinen arvo. Ruotsi on ottanut suuren askeleen suomen kielen aseman vahvistamiseksi, sanoo Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston Suomen-johtaja ja Hanasaaren kulttuurikeskuksen toimitusjohtaja Gunvor Kronman.

Ruotsin hallitus on myöntänyt 1 miljoonan kruunun (110 000 euroa) vuosittaisen valtionavustuksen Finska nu -toimintaan vuosille 2012–2014. Finska nu on suunnattu erityisesti 3–5-vuotiaille suomalaistaustaisille lapsille, jotka eivät välttämättä puhu suomea kotona. Henketta vetää Tandem, joka on Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston projektitoimisto Tukholmassa.

– Jos suomen kieli halutaan pitää tulevaisuudessakin elinvoimaisena Ruotsissa, on hyvin ratkaisevaa, että ruotsinsuomalaiset pienten lasten vanhemmat voivat helposti osallistua suomenkieliseen toimintaan lapsilleen. Tämä pätee varsinkin niihin vanhempiin, jotka itse eivät itse puhu suomea kotona mutta jotka haluavat lastensa kasvavan kaksikielisiksi. Samalla on tärkeää, että Ruotsin yhteiskunta kokonaisuudessa, niin erilaiset yhteisöt kuin yksittäiset kansalaisetkin, ymmärtäisivät, miksi suomen kielellä on erityisasema kansallisena vähemmistökielenä. Finska nu rakentaa toimintansa tämän tarpeiden ja ymmärryksen väliselle vuorovaikutukselle, sanoo Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston Ruotsin-johtaja Mats Wallenius.

Hankkeen tärkein toimintamuoto on kaksikielisen Uuden teatterin näyttelijävierailut esikouluihin. Tavoitteena on se, että lapset saadaan omien kokemusten kautta kiinnostumaan suomen kielestä jo varhaisessa vaiheessa. Näyttelijöiden vierailut on suunniteltu yhteistyössä varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa.

Jatkossa Finska nu laajenee kattamaan myös ruotsinsuomalaisen nuorison tarpeita. 13–16-vuotiaille koululaisille tehdään verkkopohjainen suomen kielen työkalu ja 15–25-vuotiaille ruotsinsuomalaisen ja suomalaisen nuorisokulttuurin nettisivusto.

Ruotsissa arvioidaan asuvan 675 000 suomalaistaustaista ihmistä, joista noin kaksi kolmasosaa puhuu tai ymmärtää jossain määrin suomea. 60- ja 70- luvuilla pääasiassa työn perässä Ruotsiin muuttaneiden suomalaisten lasten ja lastenlasten suomen kielen taito on kuitenkin vuosien mittaan heikentynyt, ja mahdollisuudet kouluopintoihin suomalaisluokissa tai kaksikielisissä kouluissa ovat romahtaneet. Tämä kehitys on yksi tärkeimmistä syistä, miksi Finska nu on käynnistetty. Ruotsin koulutusministeri Jan Björklund korostaa hallituksen lehdistötiedotteessa sitä, että on hyvin merkityksellistä, että Ruotsissa on sekä suomea että Ruotsia osaavia ihmisiä. Erityisen tärkeää tämä on Björklundin mukaan sen vuoksi, että Suomen ja Ruotsin välinen yhteistyö on niin läheistä, eikä vähiten elinkeinoelämän alueella.

Vuonna 2000 suomen kieli sai aseman yhtenä Ruotsin kansallisena vähemmistökielenä. Hiljattain vähemmistökielisten oikeuksia laajennettiin tuntuvasti.

– Suomen ja Ruotsin hallitusten historiallisessa yhteisessä kokouksessa Hämeenlinnassa 2009 molemmat hallitukset korostivat, että on erityisen tärkeää, että monet ihmiset puhuvat Suomessa ruotsia ja Ruotsissa suomea. On tärkeää, että myös Suomen hallitus antaa tukensa tälle merkittävälle toiminnalle, jolla voidaan elvyttää suomen kieltä Ruotsissa. Nyt on erittäin otollinen tilanne ryhtyä sanoista tekoihin, Gunvor Kronman toteaa.

Suomessa on jo neljän vuoden ajan toiminut Finska nu -hankkeen sisarhanke Svenska nu, joka saa tukea sekä Suomen että Ruotsin valtioilta. Ruotsin kielen käytön aktivointiin ja opintojen motivointiin tähtäävä hanke tavoittaa satojatuhansia suomalaisia koululaisia.

Lisätietoa Finska nu -hankkeesta, katso www.projekttandem.se