Kimmo Sasi 14.5.2009

Aktiiviset menestyjät erottuvat jo koululais- ja opiskeluaikana. Ne, jotka osallistuvat yhteisiin rientoihin politiikassa ja muussa yhteistoiminnassa, osoittavat aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Nämä piirteet ovat edellytyksiä menestykselle elämässä. Mutta toiminta ja osallistuminen luovat myös valmiuksia. Ne opet-tavat johtamista, innostamista, neuvottelutaitoa ja kykyä tehokkaaseen toimintaan. Kun neuvottelimme Paavo Lipposen hallituksen ohjelmasta yhdessä sen työryhmistä, totesimme neuvottelijoiden kesken tun-tevamme kaikki toisemme nuorisopolitiikasta. Kun katsomme Suomen nykyistä johtajajoukkoa, on suuri osa siitä vanhoja koululais- tai opiskelijatoiminnan aktiiveja. Erkki Liikanen oli aikoinaan Suomen Teini-liiton puheenjohtaja ja Jorma Ollila Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja.

Omalta osaltani kotimainen nuorisotoiminta oli hyvin haastavaa. 1970-luvulla elimme todellisen ideologi-sen keskustelun aikaa. Sosialismi ja markkinatalous olivat aidosti vastakkain. Suomessa elettiin kuitenkin osittain omassa erityislaatuisessa ilmapiirissä, johon vaikuttivat suomettuminen ja vahva itäinen naapuri-maamme. Silloin pohjoismaisilla kontakteilla oli aivan erityinen arvo. Tapaamalla varsinkin ruotsalaisia nuorisopoliitikkoja astui täysin erilaiseen maailmaan. Se maailma oli läntinen. Ruotsalaisten seurassa ei tarvinnut ylistää Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon saavutuksia talouden kehittämisen alalla. Suomen takana eläneet ruotsalaiset olivat kriittisimmin sosialismiin suhtautuneista eurooppalaisia kansoja. Nämä kontaktit opettivat ymmärtämään, että meillä opittu näkökulma ei ollut ainoa.

Sittemmin vanhoista kontakteista Ruotsin kanssa on ollut paljon hyötyä. Jos mietin, kuinka jokin poliitti-nen ongelma pitäisi ratkaista, ja haluan löytää muualta suomalaista paremman ratkaisun, otan yhteyttä ruotsalaisiin ystäviin. Maamme ovat niin samankaltaiset, että ruotsalainen ratkaisumalli toimii yleensä hyvin myös Suomessa. Jos haluan ulkomaisessa kokouksessa hyvän ja luotettavan tukijan, käännyn aina ensimmäiseksi ruotsalaisen ystäväni puoleen. Jos ystävä on vanha tuttu, ei tarvita kuin puoli sanaa, jotta ymmärrämme toisiamme.

Jotta me loisimme mahdollisimman hyvän tulevien päättäjien sukupolven, on olennaisen tärkeää, että autamme suomalaisia nuorisopoliitikkoja luomaan hyvät suhteet meille keskeisiin maihin. Tässä suhteessa Ruotsi on ensimmäinen portti. EU-maiden kansalaisista ruotsalaisilla on eniten kiinnostusta Suomeen. Lisäksi kieli, oli se sitten ruotsi tai englanti, auttaa suhteiden luomisessa. Kun ruotsalaisten kanssa on opeteltu toimintatapoja, on helpompi alkaa seurustella keskieurooppalaisten suurvaltaedustajien kanssa. Tämä keskustelu kannattaa usein aloittaa yhdessä ruotsalaisten kanssa, koska isompi pohjoinen joukko kiinnostaa kumppania.

Myös Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto tuntee vastuunsa suomalaisten kansainvälistämisestä, ja työ on aloitettava nuorista. Ruotsi on tässä suhteessa ehdottomasti paras ja helpoin harjoittelualusta.