Hanasaaren syntyvaiheet liittyvät Suomen ja Ruotsin yhteiseen historiaan. Kun Ruotsin valtio antoi Suomen juhlavuonna 1967 maalle anteeksi 100 miljoonaa kruunua sodanaikaisia velkoja, päätti Suomen hallitus vastata eleeseen vastalahjalla. Suomessa päätettiin laittaa alulle yhteisesti hallinnoitu kulttuurikeskus, jonka tehtävänä olisi kehittää maiden välisiä suhteita.

Tulevan kulttuurikeskuksen sijainti herätti laajaa keskustelua sekä Suomessa että Ruotsissa ja esimerkiksi presidentti Kekkonen yhdessä useiden kulttuurielämän merkittävien henkilöiden kanssa halusi, että kulttuurikeskus sijoitettaisiin Suomenlinnaan. Alueen kehitys kaupunginosana oli tuolloin aluillaan. Ruotsissa Suomenlinnan sijoitukseen suhtauduttiin kielteisesti, etupäässä saaren vaikeamman tavoitettavuuden vuoksi ja eduskunta hyväksyi Hanasaaren sijoituksen lopulta luvuin 93-67.

Hanasaaren tontin omisti 1960-luvulla Stiftelsen för Åbo Akademi, joka oli perinyt sen panimosuku Sinebrychoffilta. Edesmenneen Nicholas Sinebrychoffin kesähuvila on edelleen Hanasaaren lähin naapuri. Hallitus opetusministeri Johannes Virolaisen johdolla neuvotteli sopimuksen ja osti tontin. Jo ennen talon valmistumista kulttuurikeskuksen ensimmäiset työntekijät aloittivat työnsä toimistotiloissa Helsingin Mechelininkadulla.

Johtokunnan puheenjohtajat:

Kalervo Siikala 1973 – 1993
Mirja Saari 1994 – 2003
Esko Aho 2004 – 2008
Kimmo Sasi 2009 –

Johtajat:

Pär Stenbäck 1974 – 1985
Ann Sandelin 1985 – 1990
Anna-Maija Marttinen 1991 – 2003
Gunvor Kronman 2003 –

Tage, Ellen och Cornelis - Lue lisää Hanasaaren tilojen nimikkohenkilöistä  Tilojen nimikkohenkilöt (1.82 MB)

Aikansa rakennus

Alkuperäistä rakennusta on vuosien varrella huolellisesti remontoitu ja laajennettu esimerkiksi uudella, maan alle vuonna 1989 rakennetulla luentosali Aleksiksella. Hotellia on uudistettu useaan otteeseen ja ero alkuperäisen 1970-luvun sisustuksen ja nykyisen modernin ja valoisan tyylin välillä on huomattava. Auditorion mäntypuinen ja tekonahkainen sisustus vaihdettiin uuteen kun sali modernisoitiin 1999 ja ravintolasali sai vuonna 2009 uudet tuolit, jo kolmannen kerran. Osa Alvar Aallon ja Yrjö Kukkapuron alkuperäisistä kalusteista on edelleen päivittäisessä käytössä eri puolilla taloa ja monia tiloja on vuosien varrella uusittu, remontoitu ja ennen kaikkea käytetty ahkerasti.

Hanasaaressa on menneisyydessä ollut jonkinlainen kalastajakylä, veneveistämö ja mökkejä. Nimi Hanasaari juontaa todennäköisesti juurensa lintuihin ja juuri koiraslintuihin eli kukkoihin (ruotsiksi hanfåglar). Ehkä joku on saarella joskus ampunut tai ottanut kiinni meri- tai metsälinnun.

Alusta asti on ollut selvää, että saaristomiljöö tulee olemaan Hanasaaren parhaita puolia. Siksi saaristoluonnon säilyttäminen on aina ollut itsestään selvää, eikä saarta ole haluttu muuttaa puistoksi.

Linnén juhlavuoden yhteydessä 2005 Hanasaaren kasvisto kartoitettiin ja tulokset esiteltiin pienessä saareen luontoon paneutuvassa oppaassa ”Hanaflora”. Sitä on saatavilla kulttuurikeskuksen vastaanotosta.  

Lue lisää:
Kulttuuria ajassa. 2000, Hanasaaren 25-vuotisjulkaisu, toim. Alexandra Ramsay ISBN 952-91-2168-7