Voiko vaalien jälkeen käydä miten tahansa? Onko ruotsalaisesta blokkipolitiikasta Suomen oloihin, vai estääkö sellainen uudisajattelua ja puoluekentän moninaisuutta?
Blokkipolitiikkaa käsittelevä Hanaforum suuntautuu politiikasta kiinnostuneille, politiikan toimijoille, kansalaisjärjestöille ja toimittajille. Aamiainen tarjoillaan klo 8.30. Ohjelma alkaa klo 9.
Suomen kansa keskustelee politiikasta kiivaammin kuin vuosikausiin, ehkä vuosikymmeniin. Huhtikuun eduskuntavaalit antoivat kovan näpäytyksen valtaapitäville puolueille, kun populistipuolueena pidetty Perussuomalaiset saivat maanvyörymävoiton. Tätä ”isoa jytkyä” seurasivat poikkeuksellisen vaikeat hallitusneuvottelut, jonka pohjalta syntyi niin sanottu ”sixpack-hallitus”, jossa mukana olevat kuusi puoluetta edustavat koko perinteisen oikeisto-vasemmistoakselin kirjoa.
Ruotsi lähti vuoden 2006 vaaleihin uudesta asetelmasta. Neljä porvaripuoluetta yhdisti voimansa ja tarjosi hallitusvaihtoehdon pitkään jatkuneelle tilanteelle, jossa ylivoimaisesti suurin sosiaalidemokraattinen puolue sai hallita yksin vaihtuvien tukipuolueiden tuen siivittämänä. Tämä Allianssiksi tai Porvariallianssiksi nimetty koalitio voitti vaalit. Historiallinen tilanteesta tuli, kun porvarit voittivat toisetkin perättäiset vaalit 2010, jolloin blokkipolitiikka korostui erittäin selvästi vaalikampanjoissa. Tiedotusvälineiden vaalitenttejä myöten asetelmaa käsiteltiin Allianssin ja punavihreän opposition kaksintaisteluna. Vaalien jälkeen punavihreä blokki hajosi, ja monet asiantuntijat olivat sitä mieltä, että juuri Ympäristöpuolueen, Sosiaalidemokraattien ja Vasemmistopuolueen liittoutuminen yhteiseksi hallitusvaihtoehdoksi oli syynä blokin tappioon.
Suomessa on virinnyt keskustelu siitä, voisiko blokkipolitiikasta olla malliksi myös Suomeen. Ajatuksen kannattajat vetoavat blokkivaalien tuomaan ”parempaan kuluttajansuojaan” äänestäjille: jo ennen vaaleja äänestäjät voivat vertailla vaihtoehtoisia hallitusohjelmia. Vastustajien mielestä taas blokit johtavat kansanvallan vähentymiseen: usean vaihtoehdon sijasta äänestäjille jää vain kaksi vaihtoehtoa. Helpottavatko blokit äänestäjien valinnan tekoa? Tuovatko ne paremmin ideologiset erot politiikassa esiin vai pikemminkin hämärtävätkö ne blokkeihin kuuluvien puolueiden eroja? Mihin voidaan vetää blokkien raja? Onko oikeisto-vasemmisto-jaottelu relevantein jako vai olisiko jokin muu jaottelu ajankohtaisempi? Onko sateenkaarihallitus hyvä vaihtoehto erityisesti vaikeina aikoina, kun kansakunnan täytyy pysyä yhtenäisenä? Miten Ruotsin vähemmistöblokkihallitus ja Suomen enemmistökonsensushallitus kohtaavat populismin nousun?
Alustus Ohjelmajohtaja Kai Jaskari, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Pääsihteeri Henrik Wilén, Pohjola-Norden
Poliitikkopaneeli Maria Wetterstrand, Miljöpartiet de gröna, Ruotsi Mona Sahlin, Socialdemokarterna, Ruotsi Kimmo Sasi, Kansallinen Kokoomus Mari Kiviniemi, Suomen Keskusta Nina Lundström, Folkpartiet Liberalerna, Ruotsi
Diskussionen leds av Henrik Wilén
Aika: 9-10.30. Aamiainen tarjoillaan klo 8.30. Järjestäjät: Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, Pohjola-Norden Kielet: suomi ja ruotsi, simultaanitulkkaus. Osallistuminen on maksutonta mutta edellyttää ilmoittautumista etukäteen, viimeistään 1.12.
Tiedustelut: Apulaisohjelmajohtaja Tina Räihä (
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
) ja ohjelmakoordinaattori Urpo Uusitalo (
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
)